Valesokkelin korjaus Askola — Kirvesmiehet

Valesokkelin korjaus — Askola. Askola on perinteikäs Uudenmaan maaseutukunta Porvoon naapurissa — tunnettu hiidenkirnuistaan. Tutkimme valesokkelin kunnon rakenteita avaamalla, laadimme korjaus- ja rakennesuunnitelman ja hoidamme lupa-asiat rakennusvalvonnan kanssa. Uusimme vaurioituneen seinän alaosan kengittämällä tai harkkokorotuksella ja teemme samalla salaojat, sadevesien johtamisen ja maanpinnan kallistukset. Omakotitalot, rivitalot ja taloyhtiöt. Itä-Uudenmaan jokilaaksoalue.

Rakennusmarkkina ja palvelumme Askola

Askola on Itä-Uudenmaan maaseutukunta — 5 000 asukasta, Porvoonjoen varrella Porvoon ja Mäntsälän välissä. Askolan kirkonkylä ja Monninkylä muodostavat kunnan pääkeskukset, ja kasvavat asuinalueet (Vakkola, Onkimaa) tuovat uudisrakentamiskysyntää. Vanhat maatilakohteet ja Porvoonjokilaakson historialliset rakennukset ovat osa kulttuuriperintöä.

Askolassa rakennamme omakotitalojen kokonaisremontteja ja maatilojen kunnostuksia. Porvoonjoen rantakohteet tuovat erityispiirteen — joen tulvariskit huomioidaan perustussuunnittelussa. Askola–Porvoo 25 km, Askola–Helsinki 70 km — palvelemme Itä-Uudenmaan logistiikalla.

Monninkylä ja kirkonkylä kasvavat omakotikortteleilla; Vakkola ja Onkimaa tuovat uudis- ja peruskorjaustöitä. Palvelemme Askolaa Järvenpäästä (Ahertajankuja 13, 04440 Järvenpää). RT-jäsen. Maksuton tarjous 040 655 1144.

Valesokkelin korjaus Helsingissä ja Uudellamaalla

Korjaamme valesokkelirakenteita omakotitaloissa, rivi- ja paritaloissa sekä taloyhtiöissä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muualla Uudellamaalla. Hoidamme koko ketjun yhdellä sopimuksella: kuntotutkimuksen ja rakenneavauksen, korjaus- ja rakennesuunnitelman, lupa-asiat rakennusvalvonnan kanssa, rakenteen avaamisen ja kengityksen, ulkopuoliset salaoja- ja sadevesityöt sekä pintojen ennallistamisen. Tiimissämme on vuosien kokemus valesokkelirakenteiden korjaamisesta.

Mikä valesokkeli on ja miksi se vaurioituu

Valesokkeli eli piilosokkeli on perustusrakenne, jossa talon ulkopuolella näkyy noin 300 mm betoni- tai kevytsoraharkkosokkelia, mutta sisällä sokkelin yläpinta on lähellä maanpintaa ja kantavan ulkoseinän alaosa usein 100–200 mm lattia- ja maanpinnan alapuolella (Ympäristöministeriö 2019). Rakennetta käytettiin Suomessa 1960-luvulta 1990-luvun alkuun pääosin omakoti- ja rivitaloissa. Sokkelin sisään jäävä alajuoksu kuivuu huonosti, koska sen ulkopuolella on betonisokkeli ja mahdollisesti bitumisively. Kosteutta tuovat sade- ja sulamisvedet, maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus ja väärässä korossa olevat salaojat. Painekyllästys hidastaa puun vaurioitumista mutta ei estä sitä, ja yleinen rakennusvirhe on, että kosteuseristys (bitumihuopa) puuttuu betonin ja alajuoksun välistä. Rakentamismääräykset edellyttivät vuodesta 1999 alkaen, että lattia ja ulkoseinän alaosa ovat vähintään 300 mm maanpinnan yläpuolella.

Mistä valesokkelin tunnistaa ja milloin vauriota kannattaa epäillä

Helpoin tuntomerkki on, että sokkelin yläreuna on ulkona korkeammalla kuin ulko-oven kynnys. Valesokkeli ei automaattisesti tarkoita vauriota, mutta vauriot näkyvät harvoin rakenteiden pinnoilla: Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan ne ilmenevät tyypillisesti hajuna ja mahdollisina terveyshaittoina. Ulkoa näkyviä merkkejä ovat hilseilevä sokkelimaali ja kastuva tiiliverhous. Moni korjaus käynnistyy tunkkaisesta hajusta, asukkaiden hengitystieoireista tai asuntokaupan kuntotarkastuksen havainnosta. Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan mukaan suuri osa 1970–1980-lukujen pien- ja rivitalojen valesokkeleista on tulossa käyttöikänsä päähän.

Kuntotutkimus ja rakenneavaus ennen korjausta

Korjaus suunnitellaan aina tutkimustulosten perusteella. Ympäristöministeriön kuntotutkimusoppaan mukaan rakenneavaus tehdään, kun epäillään riskirakennetta, ja valesokkelin vaurioituneisuus tutkitaan alaohjauspuusta kohdasta, jossa lattia on lähimpänä maanpintaa tai ulkoinen kosteusrasitus on suurin. Hengitysliiton mukaan rakenteiden kunnosta ei saa täyttä varmuutta ilman rakenteiden avauksia tai muita selvitystapoja. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa rakenteet on kartoitettava asbestin varalta ennen purkua, ja vanha pikisively tai huopa voi sisältää haitta-aineita. Kuntotutkimuksessa kannattaa tarkastella myös ilmanvaihdon toimivuutta — Oulun rakennusvalvonnan kokemuksen mukaan se puuttuu lähes aina valesokkelikohteiden tutkimuksista.

Korjausmenetelmät: kengitys, harkkokorotus ja tiivistyskorjaus

Sokkelikorjausten yleisperiaate on, että seinän alaosa uusitaan vaurioituneelta alueelta ja vaurioituneet materiaalit poistetaan. Perusteellisessa korjauksessa poistetaan vaurioituneet lämmöneristeet, runkotolppien alaosat ja alasidepuu, ja seinän alaosa rakennetaan uudelleen joko kevytsoraharkoilla (harkkokorotus) tai kengittämällä runkotolpat teräksisillä, lämmöneristeellä täytetyillä kengillä. Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan mukaan kengitys on yleisin suunniteltu korjaustapa, ja Oulun yliopiston opinnäytetyön mukaan se on harkkokorjausta nopeampi, koska työvaiheita on vähemmän. Ulkoseinän mikrobivaurioituneet eristeet poistetaan aina. Pelkässä tiivistyskorjauksessa vaurioitumismekanismi ei poistu ja vaurioitunut materiaali jää rakenteeseen, joten se soveltuu vain, kun vauriot eivät etene, kosteuspitoisuus ei ole korkea ja ilmatiiveys on rakenteen puolesta saavutettavissa. Vaurioitunut materiaali poistetaan yleensä sisäkautta; lautaverhoillussa talossa korjaus voidaan tehdä myös ulkoa. Märkätilojen kohdalla runkotolppia voidaan joutua uusimaan yli 1,5 metrin korkeudelle.

Valesokkelin korjauksen työvaiheet

1. Kuntotutkimus ja rakenneavaus — ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa myös asbesti- ja haitta-ainekartoitus. 2. Korjaus- ja rakennesuunnitelma sekä runkotolppien tuentasuunnitelma; luvantarve selvitetään rakennusvalvonnan kanssa. 3. Suojaus ja osastointi: korjattavat tilat osastoidaan ja alipaineistetaan. 4. Avaus, tuenta ja purku: sisäverhous avataan vaurioiden mukaan noin 500–700 mm korkeudelle, höyrynsulku irrotetaan ehjänä ja nostetaan työn ajaksi ylös, runkotolpat tuetaan ja katkaistaan noin 150 mm lattiapinnan yläpuolelta, ja vanha alasidepuu ja vaurioituneet eristeet poistetaan osissa, ei koko seinää kerralla. 5. Uusi seinän alaosa: betoni kuivatetaan tarvittaessa ja puhdistetaan mekaanisesti, alaosa rakennetaan kengillä tai kevytsoraharkoilla, kapillaarikatko tehdään bitumikermikaistoilla, uusi alasidepuu kiristetään paikalleen ja lämmöneristys uusitaan. 6. Ilmatiiviys: laatan ja seinän välinen rako tiivistetään elastisella saumamassalla, ja ilmatiiviys varmistetaan merkkiainekokeella ennen seinän sulkemista. 7. Salaojat, sadevedet ja maanpinta: salaojat ja sadevesien johtaminen tarkastetaan ja uusitaan tarvittaessa, sokkeli vedeneristetään ja maanpinta muotoillaan viettämään talosta poispäin. 8. Viimeistely ja luovutus: pinnat ennallistetaan, työmaa siivotaan ja korjauksen dokumentit luovutetaan.

Valesokkelin korjauksen hinta — julkaistut markkinahinnat 2026

Suomalaisten korjausurakoitsijoiden verkkosivuillaan ilmoittamat metrihinnat ovat syyskuussa 2026 noin 500–2 000 € juoksumetriltä, ja yksi urakoitsija ilmoittaa pelkälle kengitykselle ilman muita töitä vielä edullisemman hinnan, noin 300–500 €/m. Haarukka on leveä, koska luvut tarkoittavat eri laajuutta: eräs pääkaupunkiseudun urakoitsija ilmoittaa kokonaisvaltaiselle kengityskorjaukselle noin 1 500–2 000 €/jm ja eräs toinen koko seinärakenteen uusimiselle lattiasta kattoon noin 1 000–2 000 €/jm. Kokonaishinnoista: toteutuneita remontteja kokoavan hintapalvelun mukaan korjaus on maksanut yleensä noin 2 500–17 000 €, kun taas eräs urakoitsija ilmoittaa omakotitalon kokonaishinnaksi maanrakennustöineen, kengityksineen ja sadevesijärjestelmineen 15 000–50 000 €. Salaojaremontin hinnaksi ilmoitetaan eri lähteissä noin 14 000–35 000 €. Hintaan vaikuttavat korjattava pituus, vaurioiden laajuus, menetelmä, märkätilat ja keittiöt seinän vieressä, salaoja- ja maanrakennustyöt sekä pintojen ennallistus. Useimmat lähteet eivät kerro, sisältävätkö hinnat arvonlisäveron. Luvut ovat markkinahintoja, eivät Suomen Kirvesmiehet Oy:n hinnasto. Kohdekäynti ja tarjous ovat maksuttomia; kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laajuus ja hinta sovitaan kohdekäynnin jälkeen, ja annamme korjauksesta kirjallisen, eritellyn tarjouksen niiden perusteella.

Rakentamislupa ja korjaussuunnitelma

Rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025, ja sen myötä rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistyivät rakentamisluvaksi. Lain 42 §:n mukaan korjaukseen tarvitaan rakentamislupa, jos se kohdistuu vähäistä merkittävämmin todetun terveyshaitan poistamiseen, kantava rakenne on vaurioitunut tai korjaus voi vaarantaa terveellisyyden ja turvallisuuden. Koska valesokkelin korjauksessa uusitaan kantavan seinän alaosa, luvantarve neuvotellaan etukäteen kunnan rakennusvalvonnan kanssa, ja lopullinen tulkinta on kunnan. Ympäristöministeriön oppaan mukaan korjaussuunnitelmassa on osoitettava, että korjaukset kohdistuvat tutkimuksissa havaittuihin ongelmiin, ja purkuun liittyvät tuentasuunnitelmat — esimerkiksi ulkoseinän puurungon tuenta valesokkelia korjattaessa — laaditaan tarvittaessa. Hoidamme suunnitelmat ja lupa-asiat osana urakkaa.

Valesokkeli rivitalossa ja taloyhtiössä

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö pitää kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Rivi- ja paritaloyhtiössä valesokkelin korjaus kuuluu siksi lähtökohtaisesti taloyhtiölle, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiön on ilmoitettava osakkaille ja asukkaille riittävän ajoissa töistä, jotka vaikuttavat huoneistojen käyttöön. Toteutamme valesokkelikorjauksia taloyhtiöille kuntotutkimuksesta ja suunnittelusta urakkaan. Rivitalossa korjaus voidaan tehdä huoneisto tai seinälinja kerrallaan.

Salaojat, sadevedet ja maanpinnan kallistus

Pelkkä rungon korjaus ei riitä, jos kosteusrasitus jatkuu. Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan sokkelikorjauksen yhteydessä tarkastetaan salaojien ja sadevesiviemäröinnin olemassaolo, toimivuus ja kunto, ja puuttuvat järjestelmät kannattaa rakentaa samalla. Maanpinta muotoillaan viettämään talosta poispäin, ja ulkoseinän alasidepuun sekä lattian alimman pinnan tulee olla vähintään 300 mm maanpinnan yläpuolella. Ympäristöministeriön kuntotutkimusopas mainitsee suositeltavaksi maanpinnan kaltevuudeksi 1:20 kolmen metrin matkalla. Teemme salaojat, sadevesijärjestelmän, sokkelin vedeneristyksen ja maanpinnan muotoilun samassa urakassa.

Työturvallisuus ja sisäilma korjauksen aikana

Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakenteen purku ja puhdistus vaativat aina erikoisosaamista: työskentelytilat osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta pöly ja mikrobit eivät leviä muualle taloon, ja purussa noudatetaan kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkuohjetta (Ratu 82-0383). Työterveyslaitos suosittaa kosteusvauriokohteisiin hyvää henkilönsuojausta, esimerkiksi puhallinsuojainta (P3/A2). Asumisjärjestelyt sovitaan ennen töiden alkua korjattavien tilojen mukaan.

Lähteet

Ympäristöministeriö: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:18). Ympäristöministeriö: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ympäristöopas 2016). Rakentamislaki 751/2023, 42 §. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku. FISE: virhekortti Valesokkelirakenne. Hengitysliitto: Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen. Työterveyslaitos: Rakentaja (RATS). Työsuojeluhallinto: asbestikartoitus ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa. Rakennustarkastusyhdistys / Oulun rakennusvalvonta (O. Teriö): Valesokkeleiden kosteusvauriokorjaukset. Hometalkoot-opetusmateriaali: Pientalojen riskirakenteet. J. Mikkola: Valesokkelin eri korjausmenetelmät (Oulun yliopisto 2023). Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 (1998). Markkinahinnat: suomalaisten korjausurakoitsijoiden ja hintapalveluiden verkkosivut, tarkistettu syyskuussa 2026.

Valesokkelin korjaus

Valesokkelin korjaus kuntotutkimuksesta luovutukseen: vaurioitunut seinän alaosa uusitaan ja kosteusrasitusta vähennetään.

1. Kuntotutkimus ja rakenneavaus. Alaohjauspuun kunto tutkitaan avaamalla rakenne kohdasta, jossa lattia on lähimpänä maanpintaa. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa tehdään myös asbesti- ja haitta-ainekartoitus.
2. Korjaus- ja rakennesuunnitelma. Korjaustapa valitaan tutkimustulosten perusteella ja runkotolppien tuenta suunnitellaan. Luvantarve selvitetään rakennusvalvonnan kanssa.
3. Suojaus ja osastointi. Korjattavat tilat osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta pöly ja mikrobit eivät leviä muualle taloon.
4. Avaus, tuenta ja purku. Sisäverhous avataan noin 500–700 mm korkeudelle ja höyrynsulku nostetaan ehjänä ylös. Runkotolpat tuetaan, ja vaurioitunut alajuoksu, tolppien alaosat ja eristeet poistetaan osissa.
5. Uusi seinän alaosa. Betonipinnat kuivatetaan tarvittaessa ja puhdistetaan. Seinän alaosa uusitaan kengillä tai kevytsoraharkoilla, kapillaarikatko tehdään bitumikermikaistoilla ja lämmöneristys uusitaan.
6. Ilmatiiviys. Laatan ja seinän välinen rako tiivistetään, ja ilmatiiviys varmistetaan merkkiainekokeella ennen seinän sulkemista.
7. Salaojat, sadevedet ja maanpinta. Salaojat ja sadevesien johtaminen tarkastetaan ja uusitaan tarvittaessa. Maanpinta muotoillaan viettämään talosta poispäin.
8. Viimeistely ja luovutus. Pinnat ennallistetaan, työmaa siivotaan ja korjauksen dokumentit luovutetaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on valesokkeli ja miten sen tunnistaa?

Valesokkeli eli piilosokkeli on perustusrakenne, jossa ulkona näkyy noin 30 cm korkea betoni- tai harkkosokkeli, mutta sisällä lattia ja puurunkoisen ulkoseinän alajuoksu ovat maanpinnan tasolla tai sen alapuolella. Helpoin tuntomerkki on, että sokkelin yläreuna on korkeammalla kuin ulko-oven kynnys. Rakennetta käytettiin 1960-luvulta 1990-luvun alkuun erityisesti omakoti- ja rivitaloissa.

Onko valesokkeli aina korjattava?

Ei automaattisesti. Valesokkeli on tunnettu riskirakenne, mutta sen kunto selviää vasta tutkimalla. Vauriot näkyvät harvoin pinnoille, joten tarvitaan rakenteita avaava kuntotutkimus. Jos alajuoksu ja eristeet ovat kunnossa, korjaussuunnitelma voi painottua ulkopuolisen kosteusrasituksen vähentämiseen. Jos vaurioita löytyy, vaurioitunut materiaali poistetaan ja seinän alaosa uusitaan.

Paljonko valesokkelin korjaus maksaa?

Hinta riippuu korjattavien juoksumetrien määrästä, vaurioiden laajuudesta, menetelmästä ja siitä, tehdäänkö samalla salaoja- ja maanrakennustöitä. Suomalaisten korjausurakoitsijoiden verkkosivuillaan ilmoittamat metrihinnat ovat noin 500–2 000 €/jm (tarkistettu 9/2026); yksi urakoitsija ilmoittaa pelkälle kengitykselle ilman muita töitä noin 300–500 €/m. Toteutuneita remontteja kokoavan hintapalvelun mukaan korjaus on maksanut yleensä noin 2 500–17 000 €, ja eräs urakoitsija ilmoittaa omakotitalon kokonaishinnaksi maanrakennus-, kengitys- ja sadevesitöineen 15 000–50 000 €. Luvut ovat markkinahintoja, eivät hinnastomme. Kohdekäynti ja tarjous ovat maksuttomia; kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laajuus ja hinta sovitaan kohdekäynnin jälkeen, ja annamme korjauksesta kirjallisen tarjouksen niiden perusteella.

Tarvitaanko valesokkelin korjaukseen lupa?

Usein. Rakentamislain (751/2023) 42 §:n mukaan korjaukseen tarvitaan rakentamislupa, jos se kohdistuu vähäistä merkittävämmin todetun terveyshaitan poistamiseen, kantava rakenne on vaurioitunut tai korjaus voi vaarantaa terveellisyyden ja turvallisuuden. Valesokkelin korjauksessa uusitaan kantavan seinän alaosa, joten luvantarve selvitetään aina etukäteen kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Hoidamme suunnitelmat ja lupa-asiat osana urakkaa. Rakentamislupa korvasi 1.1.2025 aiemman rakennusluvan ja toimenpideluvan.

Kauanko valesokkelin korjaus kestää?

Urakoitsijoiden ilmoittamat kestot vaihtelevat noin 2–10 viikon välillä menetelmästä ja laajuudesta riippuen: yhden seinälinjan korjaus on nopea, koko talon perusteellinen korjaus sisäkautta hitaampi. Kuntotutkimus, suunnittelu ja mahdollinen lupakäsittely vievät lisäksi aikaa ennen töiden alkua. Annamme kohteen aikatauluarvion tarjouksen yhteydessä.

Kuka maksaa valesokkelin korjauksen rivitalossa?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö pitää kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet, joten rivi- ja paritaloyhtiössä valesokkelin korjaus kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiölle, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Toteutamme valesokkelikorjauksia myös taloyhtiöille kuntotutkimuksesta ja suunnittelusta urakkaan.

Riittääkö pelkkä salaojaremontti tai tiivistyskorjaus?

Ei yleensä, jos rakenteessa on jo vaurioita. Salaojat, sadevesien johtaminen ja maanpinnan kallistus vähentävät kosteusrasitusta, mutta eivät poista jo lahonnutta puuta tai mikrobivaurioituneita eristeitä. Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan tiivistyskorjauksessa vaurioitumismekanismi ei poistu ja mikrobivaurioitunut materiaali jää rakenteeseen, joten se soveltuu vain rajattuihin tapauksiin. Oikea ratkaisu valitaan kuntotutkimuksen perusteella.

Palvelut

Liittyvät palvelut – Askola

Valesokkelin korjaus muissa kaupungeissa

Projektit

Laske hinta ja pyydä tarjous | Yhteystiedot

Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritys — tarkista Y-tunnus 2586892-2