Päivitetty 24.9.2026 · markkinahinnat tarkistettu 24.9.2026
Valesokkeli eli piilosokkeli on perustusrakenne, jossa talon ulkopuolella näkyy noin 300 mm betoni- tai kevytsorabetoniharkkosokkelia, mutta kantavan ulkoseinän tai sisäkuoren alaosa on usein noin 100–200 mm lattia- ja maanpinnan alapuolella [1]. Rakennetta käytettiin Suomessa 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle [10]. Valesokkeli on tunnettu riskirakenne, mutta kaikki valesokkelit eivät ole vaurioituneet [7, 11]; rakenteen kunnosta ei saa täyttä varmuutta ilman rakenteiden avauksia [8, 11].
Valesokkelin korjaus omakotitaloihin sekä rivi- ja paritaloyhtiöille Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muualla Uudellamaalla sekä muualla Suomessa. Hoidamme koko korjauksen yhdellä sopimuksella: kuntotutkimus ja rakenneavaus, asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen vuotta 1994 valmistuneisiin taloihin, korjaus- ja rakennesuunnitelma, osastointi ja alipaineistus, vaurioituneen alaohjauspuun, runkotolppien alaosien ja eristeiden poisto osissa, uusi seinän alaosa teräksisillä kengillä tai kevytsorabetoniharkoilla, kapillaarikatko ja lämmöneristys, ilmatiiviyden tarkastus merkkiainekokeella sekä salaojat, sadevesien johtaminen, tarvittaessa sokkelin vedeneristys ja maanpinnan kallistus. Urakoitsijoiden ja hintapalveluiden julkaisemat markkinahinnat ovat noin 500–2 000 €/jm (PMP-Asennus; Kuntotieto, tarkistettu 9/2026); luvut ovat markkinahintoja, eivät hinnastomme. Kohdekäynti on maksuton, ja annamme kirjallisen tarjouksen kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman perusteella. Katso myös perustus- ja maanrakennustyöt. Pyydä maksuton tarjous.
Remontointi — Valesokkelin korjaus koko Suomessa: kuntotutkimus, rakennesuunnitelma, kengitys ja salaojat samalta tekijältä. Omakotitalot, rivitalot ja taloyhtiöt. Pyydä maksuton tarjous.
Valesokkeli eli piilosokkeli on perustusrakenne, jossa talon ulkopuolella näkyy noin 300 mm betoni- tai kevytsorabetoniharkkosokkelia, mutta kantavan ulkoseinän tai sisäkuoren alaosa on usein noin 100–200 mm lattia- ja maanpinnan alapuolella (Ympäristöministeriö 2019:18). Rakennetta käytettiin Suomessa 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle pääosin omakoti- ja rivitaloissa (Oulun yliopiston kandidaatintyö 2023). Valesokkeli on tunnettu riskirakenne, mutta kaikki valesokkelit eivät ole vaurioituneet (FISE); rakenteen kunnosta ei saa täyttä varmuutta ilman rakenteiden avauksia (Hengitysliitto).
Sokkelin sisään jäävä alajuoksu kuivuu huonosti, ja sitä kastelevat sade- ja sulamisvedet, maaperästä nouseva kosteus ja huonosti toimivat salaojat. Vauriot näkyvät harvoin pinnoille — Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan ne ilmenevät tyypillisesti hajuna ja mahdollisina terveyshaittoina. Helpoin tuntomerkki ulkoa on, että sokkelin yläreuna on korkeammalla kuin ulko-oven kynnys.
Hoidamme valesokkelin korjauksen alusta loppuun yhdellä sopimuksella: kuntotutkimuksen ja rakenneavauksen, korjaus- ja rakennesuunnitelman, rakenteen avaamisen ja kengityksen sekä ulkopuoliset salaoja-, sadevesi- ja maanrakennustyöt. Teemme korjauksia omakotitaloihin sekä rivi- ja paritaloyhtiöille.
Näin valesokkelin korjaus etenee:
1. Kuntotutkimus ja rakenneavaus — alajuoksun kunto tutkitaan avaamalla rakenne kohdasta, jossa lattia on lähimpänä maanpintaa tai ulkoinen kosteusrasitus on suurin. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa tehdään myös asbesti- ja haitta-ainekartoitus.
2. Korjaus- ja rakennesuunnitelma — korjaustapa valitaan tutkimustulosten perusteella, runkotolppien tuenta suunnitellaan ja luvantarve selvitetään rakennusvalvonnan kanssa.
3. Suojaus ja osastointi — korjattavat tilat osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta pöly ja mikrobit eivät leviä muualle taloon.
4. Avaus, tuenta ja purku — sisäverhous avataan noin 500–700 mm korkeuteen tai korkeammalle vaurioiden mukaan, ja höyrynsulku nostetaan ehjänä ylös. Runkotolpat tuetaan, ja vaurioitunut alajuoksu, tolppien alaosat ja eristeet poistetaan osissa, ei koko seinää kerralla.
5. Uusi seinän alaosa — seinän alaosa uusitaan lämmöneristeellä täytetyillä teräsosilla, joiden alapinnassa on bitumihuopa, tai kevytsorabetoniharkoilla bitumikermikaistojen päälle, ja lämmöneristys uusitaan.
6. Ilmatiiviys — laatan ja seinän välinen rako tiivistetään, ja ilmatiiviys varmistetaan merkkiainekokeella ennen seinän sulkemista.
7. Salaojat, sadevedet ja maanpinta — salaojat ja sadevesijärjestelmä tarkastetaan, ja puuttuvat tai toimimattomat järjestelmät on suositeltavaa rakentaa tai uusia samalla. Sadevesiä ei johdeta salaojiin, ja maanpinta muotoillaan viettämään talosta poispäin.
8. Viimeistely ja luovutus — pinnat ennallistetaan, työmaa siivotaan ja korjauksen dokumentit luovutetaan.
Oikea korjaustapa riippuu vaurioiden laajuudesta, seinärakenteesta ja siitä, korjataanko yksi seinälinja vai koko talo. Pelkkä tiivistyskorjaus jättää vaurioituneen materiaalin rakenteeseen, eikä pelkkä salaojaremontti poista jo lahonnutta puuta, joten ratkaisu valitaan aina kuntotutkimuksen perusteella. Pyydä maksuton tarjous — kohdekäynti on maksuton: katsomme rakenteen ja kerromme, miten korjaus kannattaa aloittaa. Kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laajuus ja hinta sovitaan kohdekäynnin jälkeen.
Projektin neljä vaihetta ovat samat jokaisessa kohteessa koosta riippumatta.
Korjaamme valesokkelirakenteita omakotitaloissa, rivi- ja paritaloissa sekä taloyhtiöissä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muualla Uudellamaalla sekä muualla Suomessa. Hoidamme koko ketjun yhdellä sopimuksella: kuntotutkimuksen ja rakenneavauksen, korjaus- ja rakennesuunnitelman, rakenteen avaamisen ja kengityksen, ulkopuoliset salaoja- ja sadevesityöt sekä pintojen ennallistamisen. Luvantarve selvitetään kohdekohtaisesti kunnan rakennusvalvonnan kanssa.
Sokkelin sisään jäävä alaohjauspuu kuivuu huonosti, koska sen ulkopuolella on betonisokkeli ja mahdollisesti bitumisively [2]. Kosteutta tuovat sade- ja sulamisvedet, maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus ja väärässä korossa olevat salaojat [12]. Painekyllästys hidastaa puun vaurioitumista mutta ei estä sitä kokonaan, ja yksi valesokkelin tunnetuista ongelmista on, että kosteuseristys (bitumihuopa) puuttuu betonin ja alaohjauspuun välistä [12]. Rakentamismääräyskokoelman osa C2 (1998), joka tuli voimaan 1.1.1999, edellytti, että kellaria lukuun ottamatta maanvastaisen lattian yläpinta on vähintään 0,3 m ulkopuolisen maanpinnan yläpuolella; sen ohjeen mukaan myös ulkoseinän alareunan tuli yleensä olla vähintään 0,3 m viereisen maanpinnan yläpuolella [3]. Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan mukaan suuri osa 1970–1980-luvuilla rakennettujen pien- ja rivitalojen valesokkelirakenteista on tulossa käyttöikänsä päähän [9]. Valesokkelitalojen määrästä on vain arvioita: Rakennustarkkailija-blogin vuoden 2018 laskelmassa, joka perustuu oletettuihin osuuksiin vuosina 1960–1989 rakennetuista pien- ja rivitaloista, päädytään liki 169 000 taloon [16].
Valesokkelin voi usein tunnistaa ulkoa, mutta rakenteen kunto selviää vain tutkimalla. Tarkista nämä:
Merkit, joiden vuoksi kuntotutkimus kannattaa tilata
Sokkelirakenteen ja ulkoseinän alaosan kosteus- ja mikrobivauriot eivät juuri koskaan näy rakenteiden ulko- tai sisäpinnoilla, vaan ne ilmenevät tyypillisesti hajuna ja mahdollisina terveyshaittoina [1]. Pelkällä pintapuolisella tarkastuksella vaurion olemassaoloa ei voi sulkea pois [18].
Korjaus suunnitellaan aina tutkimustulosten perusteella. Ympäristöministeriön kuntotutkimusoppaan mukaan rakenneavaus tehdään, kun epäillään riskirakennetta, ja valesokkelin vaurioituneisuus tutkitaan alaohjauspuusta kohdasta, jossa lattia on lähimpänä maanpintaa tai ulkoinen kosteusrasitus on suurin [2]. Hengitysliiton mukaan rakenteiden kunnosta ei saa täyttä varmuutta ilman rakenteiden avauksia tai muita selvitystapoja [11]. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa rakenteet on kartoitettava asbestin varalta ennen purkua [14], ja vanha pikisively tai huopa voi sisältää haitta-aineita [1]. Kuntotutkimuksessa kannattaa tarkastella myös ilmanvaihdon toimivuutta: Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan mukaan sen tarkastelu puuttuu lähes aina kuntotutkimuksista [9], ja Ympäristöministeriön kuntotutkimusopas suosittaa vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmän perustutkimusta aina kuntotutkimuksen yhteydessä [2].
Asuntokaupan kuntotarkastus tehdään pääosin aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin, ja sen suoritusohjeen KH 90-00394 mukaan täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi saada ilman laajoja rakenteiden avauksia [8]. Merkintä valesokkelista kertoo siis ensisijaisesti rakenteen tyypin, ei koko rakenteen kuntoa. Oulun rakennusvalvonnan asiantuntija mainitsee korjauksen tyypillisiksi käynnistäjiksi hajut, asukkaiden hengitystieoireet ja asuntokaupan kuntotarkastuksessa havaitun riskirakenteen [9]. Näin etenet: 1) tilaa rakenteita avaava kuntotutkimus – ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa purettavien rakenteiden asbesti on selvitettävä ennen purkua [14]; 2) teetä korjaussuunnitelma, jossa korjaukset kohdistuvat tutkimuksissa havaittuihin ongelmiin [1]; 3) pyydä tarjoukset saman suunnitelman pohjalta. Jos kysymys koskee jo tehtyä kauppaa, esimerkiksi hinnanalennusta tai vastuunjakoa, kysy neuvoa kiinteistökauppaan perehtyneeltä lakimieheltä – emme anna oikeudellista neuvontaa.
Sokkelikorjausten yleisperiaate on, että seinän alaosa uusitaan vaurioituneelta alueelta ja vaurioituneet materiaalit poistetaan [1]. Perusteellisessa korjauksessa poistetaan vaurioituneet lämmöneristeet, runkotolppien alaosat ja alasidepuu, ja seinän alaosa rakennetaan uudelleen joko kevytsorabetoniharkoilla (harkkokorotus) tai kengittämällä runkotolpat teräksisillä, lämmöneristeellä täytetyillä kengillä [1]. Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan mukaan kengitys on yleisin suunniteltu korjaustapa [9], ja Oulun yliopiston kandidaatintyön mukaan kengitys on harkkokorjausta nopeampi, koska työvaiheita on vähemmän [10]. Ulkoseinän mikrobivaurioituneet eristeet poistetaan aina [1]. Pelkässä tiivistyskorjauksessa vaurioitumismekanismi ei poistu ja vaurioitunut materiaali jää rakenteeseen [1]. Vaurioituneiden materiaalien poisto tehdään yleensä sisäkautta, ja runkotolppien alaosat ja alasidepuu uusitaan osissa, koska rakenteen kantavuus on otettava huomioon korjauksen aikana [1].
| Kengitys | Harkkokorotus | Tiivistyskorjaus | |
|---|---|---|---|
| Mitä tehdään | Vaurioitunut alaohjauspuu, runkotolppien alaosat ja eristeet poistetaan; seinän alaosa tehdään lämmöneristeellä täytetyistä teräsosista [1] | Samat purut; seinän alaosa muurataan kevytsorabetoniharkoista, harkon ulkopuolelle solumuovieriste (EPS, XPS) ja noin 25 mm tuuletusväli [1] | Lattian, sokkelin ja läpivientien liitokset tiivistetään [1] |
| Poistetaanko vaurioitunut materiaali | Kyllä [1] | Kyllä [1] | Ei – mikrobivaurioitunut materiaali jää rakenteeseen [1] |
| Vaikutus rakenteen toimintaan | Rakennusfysikaalinen toiminta paranee olennaisesti; kosteuden tunkeutuminen rakenteeseen estetään [1] | Sama kuin kengityksessä [1] | Vaurioitumismekanismi ei poistu [1] |
| Lämmöneristävyys | Paranee [1] | Paranee [1] | Pysyy ennallaan [1] |
| Milloin soveltuu | Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan mukaan yleisin suunniteltu korjaustapa [9] | Kengityksen vaihtoehto; valinta tehdään korjaussuunnitelmassa | Vain kun vauriot eivät ole eteneviä, kosteuspitoisuus ei ole kovin korkea ja ilmatiiveys on saavutettavissa [9] |
| Työ ja kustannus suhteessa | Tiivistyskorjausta kalliimpi, harkkokorjausta halvempi ja nopeampi, koska työvaiheita on vähemmän [10] | Kengitystä hitaampi ja kalliimpi [10, 20] | Kengitystä edullisempi [10] |
| Markkinahinta, asiantuntija-arvio 2022 | Pientalossa 30 000–50 000 € [9] | Erillistä arviota ei julkaistu | Noin 10 000–15 000 € [9] |
| Seuranta | Normaalit ylläpitotarkastukset [1] | Normaalit ylläpitotarkastukset [1] | Säännölliset seurantamittaukset, esimerkiksi merkkiainekoe [1] |
Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan sokkelirakenteiden korjausten yhteydessä tarkastetaan salaojajärjestelmän ja sadevesiviemäröinnin olemassaolo, toimivuus ja kunto, ja jos ne puuttuvat, ne on suositeltavaa rakentaa samalla [1]. Markkinahinnat ovat muiden julkaisemia, eivät hinnastomme.
Seinän alaosan avaaminen koskee myös sitä, mikä on ulkoseinän edessä tai sen sisällä, kuten patteriputkia ja sähköjärjestelmän osia, ja ne vaikuttavat korjauksen hintaan [19]. Ne irrotetaan ja asennetaan takaisin, mikä näkyy tarjouksessa ja aikataulussa. Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan sisäpuolinen levytys poistetaan lattiasta noin 500–700 mm korkeuteen tai korkeammalle sen mukaan, kuinka ylös rakenteet ovat vaurioituneet, ja märkätilan kohdalla on varauduttava uusimaan runkotolppia yli 1,5 metrin korkeudelle [1]. Korjattavat tilat osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta epäpuhtaudet eivät leviä muualle rakennukseen [1]. Asumisjärjestelyt sovitaan ennen töiden alkua: yhden urakoitsijan mukaan koko huoneiston korjauksen aikana asuminen ei ole mahdollista, mutta yksittäisen seinän korjauksen aikana se voi olla, kun korjausalue osastoidaan [24].
Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan valesokkelin uusimisen yhteydessä on suositeltavaa harkita seinien lisälämmöneristämistä sisäpuolelta esimerkiksi 50 mm mineraalivillalla; silloin seinälevyt ja vanha höyrynsulku puretaan kokonaan pois kattoon tai välipohjaan saakka [1]. Työn laajuus kasvaa, joten ratkaisu tehdään korjaussuunnitelmassa.
Alla olevat luvut ovat muiden toimijoiden verkkosivuillaan julkaisemia markkinahintoja, eivät Suomen Kirvesmiehet Oy:n hinnasto. Tarkistimme jokaisen rivin lähteestä 24.9.2026. Useimmat lähteet eivät kerro, sisältävätkö hinnat arvonlisäveron. Juoksumetrihinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska lähteet ilmoittavat ne eri laajuuksille, esimerkiksi purusta takaisin valmiiseen seinäpintaan [18] tai koko seinärakenteen uusimiselle lattiasta kattoon tiivistystöineen [21].
| Lähde | Markkinahinta | Mitä luku kattaa | Lähteen päiväys | ALV |
|---|---|---|---|---|
| Kuntotieto [19] | 600–2 000 €/jm | menetelmän, vaurioiden ja rakenteen mukaan | 17.4.2025 | ei mainita |
| RTA Suomi [18] | noin 600–800 €/jm | purusta valmiiseen seinäpintaan | ei päiväystä | ei mainita |
| PMP-Asennus, urakoitsija, Pirkanmaa [20] | noin 500–2 000 €/jm | talon kengitys | ei päiväystä | ei mainita |
| Tayka Oy, urakoitsija [21] | 1 000–2 000 €/jm | koko seinärakenne lattiasta kattoon tiivistystöineen | ei päiväystä | ei mainita |
| Lähde | Markkinahinta | Mitä luku kattaa | Lähteen päiväys | ALV |
|---|---|---|---|---|
| Oulun rakennusvalvonnan asiantuntija [9] | kengityskorjaus 30 000–50 000 €; tiivistyskorjaus noin 10 000–15 000 € | pientalo | 15.5.2022 | ei mainita |
| Urakkamaailma, tarjouspalvelu [25] | yleensä noin 2 500–17 000 € | yleinen hinta-arvio; sivun toteutuneet esimerkit 2 323–25 000 € | 1.6.2026 | ei mainita |
| Urakkamaailma, hintaesimerkki [25] | 12 870 € | rivitalon päätyseinä Järvenpäässä, 12 m, korjaus sisäkautta – toisen yrityksen toteutus, ei meidän kohteemme | 1.6.2026 | ei mainita |
| Kodinplaza, tarjouspalvelu [26] | keskimäärin noin 3 500–18 000 € | laskentaperustetta ei kerrota | 7.9.2026 | ei mainita |
| PMP-Asennus, urakoitsija, Pirkanmaa [20] | tyypillisesti 15 000–50 000 € | omakotitalo: maanrakennustyöt, kengitys ja sadevesijärjestelmä | ei päiväystä | ei mainita |
| M Talotekniikka Oy, urakoitsija, Tampere ja Pirkanmaa [22] | osittainen kengitys (yksi seinälinja) 3 000–8 000 €; koko talon kengitys 12 000–30 000 €; sisäpuolinen korjaus ja kapillaarikatko 5 000–15 000 €; ulkopuolinen korjaus ja salaojat 10 000–25 000 € | suuntaa-antava hinnasto | hinnasto 2026 | sisältää ALV 25,5 % |
| Salaojapiste [23] | salaojaremontti tyypillisesti 14 000–22 000 € | salaojaremontti | ei päiväystä | ei mainita |
| PMP-Asennus, urakoitsija, Pirkanmaa [20] | salaojaremontti 15 000–35 000 € | salaojaremontti | ei päiväystä | ei mainita |
Hintaan vaikuttavat esimerkiksi korjausmenetelmä, vaurioiden laajuus ja rakenne sekä seinän vieressä olevat esteet, kuten patteriputket ja sähköjärjestelmän osat [19], ja kokonaishintaan myös maanrakennus-, salaoja- ja sadevesityöt [20]. Taulukoiden luvut ovat markkinahintoja, eivät hinnastomme. Kohdekäynti ja tarjous ovat maksuttomia; kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laajuus ja hinta sovitaan kohdekäynnin jälkeen, ja annamme korjauksesta kirjallisen, eritellyn tarjouksen niiden perusteella.
Vertaa tarjouksia vasta, kun ne perustuvat samaan kuntotutkimukseen ja korjaussuunnitelmaan. Tarkista, että tarjouksessa on eritelty:
Käymme kohteessa, katsomme sokkelin, maanpinnan kallistukset ja sadevesien johtamisen ja kerromme, mitä tutkimuksia korjauksen suunnittelu vaatii. Kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laajuus ja hinta sovitaan käynnin jälkeen kirjallisesti. Soita 040 655 1144 (arkisin 7–17), kirjoita info@kirvesmiehet.com tai jätä viesti yhteydenottolomakkeella.
Rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025 [4], ja sen myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvattiin yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla [5]. Lain 42 §:n mukaan korjaukseen tarvitaan rakentamislupa, jos se kohdistuu vähäistä merkittävämmin todetun terveyshaitan poistamiseen, kantava rakenne on vaurioitunut tai korjaus voi vaarantaa terveellisyyden ja turvallisuuden [4]. Koska valesokkelin korjauksessa uusitaan kantavan seinän alaosa, luvantarve neuvotellaan etukäteen kunnan rakennusvalvonnan kanssa, ja lopullinen tulkinta on kunnan. Ympäristöministeriön oppaan mukaan korjaussuunnitelmassa on osoitettava, että korjaukset kohdistuvat tutkimuksissa havaittuihin ongelmiin, ja purkuun liittyvät tuentasuunnitelmat – esimerkiksi ulkoseinän puurungon tuenta valesokkelia korjattaessa – laaditaan tarvittaessa [1]. Kuntotutkimus sekä korjaus- ja rakennesuunnitelma kuuluvat urakkaamme.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö pitää kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin [6]. Asunto-osakeyhtiömuotoisessa rivi- tai paritalossa valesokkelin korjaus kuuluu siksi lähtökohtaisesti taloyhtiölle. Yhtiön on ilmoitettava osakkaille ja asukkaille riittävän ajoissa töistä, jotka vaikuttavat huoneistojen käyttöön [6]. Tarjoamme valesokkelikorjausta taloyhtiöille kuntotutkimuksesta ja suunnittelusta urakkaan. Rivitalossa korjaus voidaan tehdä huoneisto tai seinälinja kerrallaan.
Pelkkä rungon korjaus ei riitä, jos kosteusrasitus jatkuu. Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan sokkelirakenteiden korjausten yhteydessä tarkastetaan salaojajärjestelmän ja sadevesiviemäröinnin olemassaolo, toimivuus ja kunto, ja jos ne puuttuvat, ne on suositeltavaa rakentaa samalla [1]. Sadevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa salaojiin, koska ulkopuolelta peräisin oleva vesi voi silloin kulkeutua perustuksiin ja kastella rakenteet [1]. Salaojaputkien kaltevuuden tulee olla vähintään 1:200, tavallisesti 1:100, ja sokkelia vasten tulee olla vähintään 200 mm paksu pystysalaojakerros [1]. Maanpinta muotoillaan niin, että se viettää rakennuksesta poispäin kolmen metrin matkalla vähintään 150 mm [1]; Ympäristöministeriön kuntotutkimusopas mainitsee rakentamismääräyksiin ja RIL 126-2009:ään viitaten suositeltavaksi kaltevuudeksi 1:20 kolmen metrin matkalla [2]. Korjauksen jälkeen ulkoseinän alasidepuun ja lattian alimman pinnan tulee olla vähintään 300 mm maanpinnan yläpuolella [1]. Sokkelin ulkopinnan vedeneristyksen tarve arvioidaan korjauksen yhteydessä: kun pinta- ja kattovesien ohjaus, salaojituskerrokset, kapillaarikatkot ja salaojitus ovat kunnossa, sokkelirakenteessa ei yleensä tarvita varsinaista vedeneristystä, ja suuressa ulkopuolisessa kosteusrasituksessa voidaan käyttää perusmuurilevyä [1]. Teemme salaojat, sadevesijärjestelmän, tarvittaessa sokkelin vedeneristyksen ja maanpinnan muotoilun samassa urakassa. Katso myös salaojitus ja salaojien uusiminen sekä pihan kuivatus ja kaadot.
Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakenteen purku ja puhdistus vaativat aina erikoisosaamista: työskentelytilat osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta pöly ja mikrobit eivät leviä muualle taloon, ja purussa noudatetaan kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkuohjetta (Ratu 82-0383) [1]. Työterveyslaitos suosittaa kosteusvauriokohteisiin hyvää henkilönsuojausta, esimerkiksi puhallinsuojainta (P3/A2) [13]. Katso myös osastoitu purku sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus.
Suomen Kirvesmiehet Oy (Y-tunnus 2586892-2), Ahertajankuja 13, 04440 Järvenpää. Olemme Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritys – jäsenyyden voi tarkistaa sivulta RT-jäsenyys. Tarjoamme valesokkelin korjausta koko Suomessa; toimipisteemme on Järvenpäässä.
Tekstin numeroidut viitteet viittaavat alla oleviin lähteisiin. Viranomaisten ja lakien sivut on linkitetty suoraan, kaupallisten toimijoiden sivut nofollow-linkein. Hintataulukoiden rivit on tarkistettu lähteistä 24.9.2026.
Valesokkelin korjaus kuntotutkimuksesta luovutukseen: vaurioitunut seinän alaosa uusitaan ja kosteusrasitusta vähennetään.
Valesokkeli eli piilosokkeli on perustusrakenne, jossa talon ulkopuolella näkyy noin 300 mm betoni- tai kevytsorabetoniharkkosokkelia, mutta kantavan ulkoseinän tai sisäkuoren alaosa on usein noin 100–200 mm lattia- ja maanpinnan alapuolella (Ympäristöministeriö 2019:18). Helpoin tuntomerkki on, että sokkelin yläreuna on korkeammalla kuin ulko-oven kynnys (Hometalkoot 2012). Rakennetta käytettiin 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle pääosin omakoti- ja rivitaloissa (Oulun yliopiston kandidaatintyö 2023).
Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohje KH 90-00394 (2007) luetteli valesokkelirakenteen perustusten ja alapohjien tyypillisiin riskirakenteisiin (KH 90-00394). Luokitus ei yksin kerro, onko talossa vaurio: kaikki valesokkelit eivät ole vaurioituneet (FISE), vauriot näkyvät harvoin rakenteiden pinnoilla (Ympäristöministeriö 2019:18), ja kunto selviää vasta rakenteita avaavalla kuntotutkimuksella (Hengitysliitto). Ympäristöministeriön korjausoppaan yleisperiaate on, että vaurioituneet materiaalit poistetaan ja rakenne uusitaan vaurioituneelta alueelta, mutta korjaussuunnittelija harkitsee kokonaisuuden vaurioiden asteen ja laajuuden mukaan (Ympäristöministeriö 2019:18).
Julkaistut markkinahinnat ovat noin 500–2 000 € juoksumetriltä (PMP-Asennus; Kuntotieto). Tarjouspalvelu Urakkamaailman mukaan korjauksen hinta on yleensä noin 2 500–17 000 € (Urakkamaailma), ja Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan arvion mukaan pientalon kengityskorjaus voi maksaa 30 000–50 000 € (Oulun rakennusvalvonta 2022). Hinta riippuu korjattavista juoksumetreistä, vaurioiden laajuudesta, menetelmästä ja siitä, tehdäänkö samalla salaoja- ja maanrakennustöitä. Luvut ovat markkinahintoja, eivät hinnastomme. Kohdekäynti ja tarjous ovat maksuttomia; kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laajuus ja hinta sovitaan kohdekäynnin jälkeen, ja annamme korjauksesta kirjallisen tarjouksen niiden perusteella.
Luvantarve on selvitettävä aina etukäteen. Rakentamislain 751/2023 42 §:n mukaan (voimassa 1.1.2025 alkaen) korjaukseen tarvitaan rakentamislupa, jos se kohdistuu vähäistä merkittävämmin todetun terveyshaitan poistamiseen, kantava rakenne on vaurioitunut tai korjaus voi vaarantaa terveellisyyden ja turvallisuuden (Rakentamislaki 751/2023). Valesokkelin korjauksessa uusitaan kantavan seinän alaosa, joten luvantarve selvitetään kunnan rakennusvalvonnan kanssa, ja lopullinen tulkinta on kunnan. Rakentamislain myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvattiin 1.1.2025 yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla (Ympäristöministeriö: Rakentamislaki). Kuntotutkimus sekä korjaus- ja rakennesuunnitelma kuuluvat urakkaamme.
Urakoitsijoiden ilmoittamat kestot vaihtelevat: Pirkanmaalla toimivan urakoitsijan mukaan omakotitalon kengitys maanrakennustöineen kestää tyypillisesti 2–4 viikkoa (PMP-Asennus), ja toisen urakoitsijan mukaan omakotitalon korjaus kestää yleensä 8–10 viikkoa talon koosta riippuen ja yksittäisen seinän korjaus 2–4 viikkoa (Verkkoremontti). Kuntotutkimus, suunnittelu ja mahdollinen lupakäsittely tulevat ennen töiden alkua. Annamme kohteen aikatauluarvion tarjouksen yhteydessä.
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 1 ja 2 §:n mukaan yhtiö pitää kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (Asunto-osakeyhtiölaki). Asunto-osakeyhtiömuotoisessa rivi- tai paritalossa valesokkelin korjaus kuuluu siksi lähtökohtaisesti taloyhtiölle. Tarjoamme valesokkelikorjausta myös taloyhtiöille kuntotutkimuksesta ja suunnittelusta urakkaan.
Ei yleensä, jos rakenteessa on jo vaurioita. Salaojaremontti ei yksinään korjaa valesokkelirakenteen vaurioita, mutta se voi ehkäistä tai hidastaa niiden syntymistä, jos rakenteet ovat vielä hyvässä kunnossa (PMP-Asennus). Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan tiivistyskorjauksessa vaurioitumismekanismi ei poistu ja mikrobivaurioitunut materiaali jää rakenteeseen (Ympäristöministeriö 2019:18), ja Oulun rakennusvalvonnan asiantuntijan mukaan se soveltuu vain, kun vauriot eivät ole eteneviä, kosteuspitoisuus ei ole kovin korkea ja ilmatiiveys on saavutettavissa (Oulun rakennusvalvonta 2022).
Ei. Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan sadevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa salaojiin, koska ulkopuolelta peräisin oleva vesi voi silloin kulkeutua perustuksiin ja kastella rakenteet (Ympäristöministeriö 2019:18). Sama kielto oli jo rakentamismääräyksissä: salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä (RakMK C2 1998).
Päätös on ostajan, mutta rakenteen kunto kannattaa selvittää ennen kauppaa. Asuntokaupan kuntotarkastus tehdään pääosin aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin, eikä sen suoritusohjeen mukaan täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta voi saada ilman laajoja rakenteiden avauksia (KH 90-00394). Korjauksen julkaistuista markkinahinnoista kerrotaan tämän sivun hintaosiossa, ja kaupan ehdoista ja vastuista kannattaa kysyä kiinteistökauppaan perehtyneeltä lakimieheltä.
Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakenteen purku ja puhdistus vaativat aina erikoisosaamista: työskentelytilat osastoidaan ja alipaineistetaan, ja purussa noudatetaan kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkuohjetta (Ympäristöministeriö 2019:18). Lisäksi valesokkelia korjattaessa purkusuunnitelmiin kuuluu tarvittaessa ulkoseinän puurungon tuentasuunnitelma (Ympäristöministeriö 2019:18), ja korjaus voi vaatia rakentamisluvan (Rakentamislaki 751/2023).
Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan valesokkelin uusimisen yhteydessä on suositeltavaa harkita seinien lisälämmöneristämistä sisäpuolelta esimerkiksi 50 mm mineraalivillalla; silloin seinälevyt ja vanha höyrynsulku puretaan kattoon tai välipohjaan saakka (Ympäristöministeriö 2019:18). Ratkaisu tehdään korjaussuunnitelmassa.
Pyydä kohdekäynti tai soita 040 655 1144 (arkisin 7–17) | Yhteystiedot