Kohde
Teimme Puotilan ala-asteen julkisivutyöt Helsingissä 2022: koolaukset, eristeet, panelointi ja räystäät.
Rakennusprosessi
01
Kartoitus ja budjetointi
02
Aikataulu ja työmaasuunnitelma
03
Toteutus ja viestintä
04
Luovutus ja jälkitarkastus
Toteutimme Puotilan ala-asteen julkisivutyöt Helsingissä. Urakka kattoi koko julkisivurakenteen — koolaukset, lämmöneristeet, paneloinnin ja räystäät. Koulurakennusten julkisivuremontit ovat tyypillisesti suuria kuntien investointeja, joiden tarkoitus on uudistaa rakennuksen energiatehokkuus ja ulkoasu samalla kun säilytetään olemassa oleva runko ja sisätilat. Julkisivun rakennekerroksia rakentaessa tärkeintä on oikea materiaalien järjestys: koolaus rungon päälle, lämmöneriste koolausvälissä, höyrynsulku rungon sisäpinnalle, tuulensuoja koolauksen ulkopuolelle, ja ulkoverhous (paneeli, levy tai tiili) tuuletettavan ilmaraon ulkopuolella. Räystäät viimeistelevät yläosan ja ohjaavat sadevettä hallitusti pois julkisivusta. Helsingin Puotila on itäisen Helsingin asuinalue, jossa 1960–70-luvun lähiöiden rakennuskanta — koulut mukaan lukien — on tullut energiakorjaustarpeen aikaan. Julkisivuremontti tyypillisesti parantaa rakennuksen U-arvoa 30–40 % alkuperäiseen verrattuna ja pidentää rakennuksen elinkaarta vuosikymmenillä. Koulurakennuksen julkisivuremontti ajoitetaan tyypillisesti kesätauolle, jolloin opetus ei häiriinny. Suurempi urakka voidaan myös vaiheistaa siten, että yksi rakennuksen julkisivu on remontissa kerrallaan koulun käytön aikana.
Teimme Puotilan ala-asteen julkisivutyöt Helsingissä 2022: koolaukset, eristeet, panelointi ja räystäät.
Kartoitus ja budjetointi
Aikataulu ja työmaasuunnitelma
Toteutus ja viestintä
Luovutus ja jälkitarkastus
Koolaus on puinen tai metallinen kiinnitysrunko rakennuksen runkoa vasten. Sen väliin asennetaan lämmöneriste (mineraalivilla tai polyuretaani, paksuus 200–300 mm energiatehokkaassa korjauksessa). Päälle tulee höyrynsulku rungon sisäpuolella, tuulensuoja koolauksen ulkopinnassa, sitten tuuletettava ilmarako ja ulkoverhous (paneelit, levyt tai tiili). Räystäät päättävät yläosan ja ohjaavat sadeveden pois julkisivurakenteesta.
Koulurakennuksen julkisivuremontti ajoitetaan tyypillisesti kesätauolle (kesä–elokuu), jolloin opetus ei häiriinny. Tämä antaa noin 10–12 viikkoa katkeamatonta työaikaa. Pidemmät urakat voidaan vaiheistaa siten, että yksi rakennuksen sivu on remontissa kerrallaan, ja muiden sivujen käyttö koulun aikana jatkuu turvallisesti.
Tyypillinen 1960–70-luvun lähiökoulun julkisivuremontti, jossa lisätään 200–300 mm uutta lämmöneristettä ja päivitetään ikkunat, parantaa rakennuksen U-arvoa 30–40 % ja vähentää lämmityskuluja vastaavasti. Pitkällä aikavälillä energiakorjauksen takaisinmaksuaika on tyypillisesti 15–25 vuotta lämmitysmuodosta ja energianhinnasta riippuen.
Kaupungin omistamissa koulurakennuksissa käytetään tyypillisesti palonkestäviä julkisivulevyjä (kuitusementti, mineraalisilikaatti) tai puupaneeleita huomioiden palonkestoluokat. Materiaali valitaan kohteen rakennusluvan, suojelustatuksen (jos koulu on suojeltu), kaupunkikuvallisten näkökulmien ja kustannusten mukaan. Eristysmateriaali on lähes aina mineraalivilla (palamaton).