Valesokkelin korjaus Kuopiossa. Tutkimme valesokkelin kunnon rakenteita avaamalla; kuntotutkimus sekä korjaus- ja rakennesuunnitelma kuuluvat urakkaamme. Luvantarve selvitetään kohdekohtaisesti rakennusvalvonnan kanssa. Uusimme vaurioituneen seinän alaosan kengittämällä tai harkkokorotuksella ja teemme samalla salaojat, sadevesien johtamisen ja maanpinnan kallistukset. Omakotitalot, rivitalot ja taloyhtiöt. Toimipisteemme on Järvenpäässä, ja teemme työt koko Suomessa.
Remontointi — Valesokkelin korjaus koko Suomessa: kuntotutkimus, rakennesuunnitelma, kengitys ja salaojat samalta tekijältä. Omakotitalot, rivitalot ja taloyhtiöt. Pyydä maksuton tarjous.
Valesokkeli eli piilosokkeli on perustusrakenne, jossa talon ulkopuolella näkyy noin 300 mm betoni- tai kevytsorabetoniharkkosokkelia, mutta kantavan ulkoseinän tai sisäkuoren alaosa on usein noin 100–200 mm lattia- ja maanpinnan alapuolella (Ympäristöministeriö 2019:18). Rakennetta käytettiin Suomessa 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle pääosin omakoti- ja rivitaloissa (Oulun yliopiston kandidaatintyö 2023). Valesokkeli on tunnettu riskirakenne, mutta kaikki valesokkelit eivät ole vaurioituneet (FISE); rakenteen kunnosta ei saa täyttä varmuutta ilman rakenteiden avauksia (Hengitysliitto).
Sokkelin sisään jäävä alajuoksu kuivuu huonosti, ja sitä kastelevat sade- ja sulamisvedet, maaperästä nouseva kosteus ja huonosti toimivat salaojat. Vauriot näkyvät harvoin pinnoille — Ympäristöministeriön korjausoppaan mukaan ne ilmenevät tyypillisesti hajuna ja mahdollisina terveyshaittoina. Helpoin tuntomerkki ulkoa on, että sokkelin yläreuna on korkeammalla kuin ulko-oven kynnys.
Hoidamme valesokkelin korjauksen alusta loppuun yhdellä sopimuksella: kuntotutkimuksen ja rakenneavauksen, korjaus- ja rakennesuunnitelman, rakenteen avaamisen ja kengityksen sekä ulkopuoliset salaoja-, sadevesi- ja maanrakennustyöt. Teemme korjauksia omakotitaloihin sekä rivi- ja paritaloyhtiöille.
Näin valesokkelin korjaus etenee:
1. Kuntotutkimus ja rakenneavaus — alajuoksun kunto tutkitaan avaamalla rakenne kohdasta, jossa lattia on lähimpänä maanpintaa tai ulkoinen kosteusrasitus on suurin. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa tehdään myös asbesti- ja haitta-ainekartoitus.
2. Korjaus- ja rakennesuunnitelma — korjaustapa valitaan tutkimustulosten perusteella, runkotolppien tuenta suunnitellaan ja luvantarve selvitetään rakennusvalvonnan kanssa.
3. Suojaus ja osastointi — korjattavat tilat osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta pöly ja mikrobit eivät leviä muualle taloon.
4. Avaus, tuenta ja purku — sisäverhous avataan noin 500–700 mm korkeuteen tai korkeammalle vaurioiden mukaan, ja höyrynsulku nostetaan ehjänä ylös. Runkotolpat tuetaan, ja vaurioitunut alajuoksu, tolppien alaosat ja eristeet poistetaan osissa, ei koko seinää kerralla.
5. Uusi seinän alaosa — seinän alaosa uusitaan lämmöneristeellä täytetyillä teräsosilla, joiden alapinnassa on bitumihuopa, tai kevytsorabetoniharkoilla bitumikermikaistojen päälle, ja lämmöneristys uusitaan.
6. Ilmatiiviys — laatan ja seinän välinen rako tiivistetään, ja ilmatiiviys varmistetaan merkkiainekokeella ennen seinän sulkemista.
7. Salaojat, sadevedet ja maanpinta — salaojat ja sadevesijärjestelmä tarkastetaan, ja puuttuvat tai toimimattomat järjestelmät on suositeltavaa rakentaa tai uusia samalla. Sadevesiä ei johdeta salaojiin, ja maanpinta muotoillaan viettämään talosta poispäin.
8. Viimeistely ja luovutus — pinnat ennallistetaan, työmaa siivotaan ja korjauksen dokumentit luovutetaan.
Oikea korjaustapa riippuu vaurioiden laajuudesta, seinärakenteesta ja siitä, korjataanko yksi seinälinja vai koko talo. Pelkkä tiivistyskorjaus jättää vaurioituneen materiaalin rakenteeseen, eikä pelkkä salaojaremontti poista jo lahonnutta puuta, joten ratkaisu valitaan aina kuntotutkimuksen perusteella. Pyydä maksuton tarjous — kohdekäynti on maksuton: katsomme rakenteen ja kerromme, miten korjaus kannattaa aloittaa. Kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laajuus ja hinta sovitaan kohdekäynnin jälkeen.
Projektin neljä vaihetta ovat samat jokaisessa kohteessa koosta riippumatta.
Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston (2025) mukaan Kuopiossa on 6 460 vuosina 1960–1989 valmistunutta omakoti- tai paritaloa ja 971 rivitaloa [1]. Valesokkelia käytettiin 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle [2], joten rakenne voi olla osassa näistä taloista – onko se juuri sinun talossasi, selviää piirustuksista ja rakenteita avaavasta kuntotutkimuksesta. Kuopion kaupungin rakennusvalvontaa koskevalla sivulla todetaan: ”Voit kysyä neuvoa rakentamisen luvanvaraisuudesta suoraan alueen lupapäättäjiltä.” [3] Teemme valesokkelin korjauksia koko Suomessa; toimipisteemme on Järvenpäässä. Koko opas lähteineen, korjaustapojen vertailu ja julkaistut markkinahinnat: valesokkelin korjaus koko Suomessa.
Työvaiheet kuntotutkimuksesta luovutukseen – jokaisen vaiheen sisältö ja lähteet ovat valesokkelin korjauksen sivulla:
Pyydä kohdekäynti tai soita 040 655 1144 (arkisin 7–17) | Yhteystiedot